Kuvaus

Elvytyksen laatu ratkaisee
Koulutettu ensihoitaja tietää, että äkillisestä sydänpysähdyksestä selviytymisessä ratkaisevat nopeus ja oikeanlainen hoito. Selviytymismahdollisuuksia parantavat olennaisesti laadukas elvytys ja nopea defibrillaatio.^1-3 Elvytysohjeissa^4-5 ohjeistetaan useista seikoista, jotka yhdessä määrittelevät laadukkaan elvytyksen. Kaikki ensihoitoa tarjoavat joutuvat kuitenkin saman kysymyksen eteen:

Kuinka varmistaa, että annettava elvytys todella on ohjeiden mukaista kaikissa tilanteissa?

Potilaat ovat erilaisia

Ohjeissa suositellaan rintakehän painelusyvyydeksi ainakin 4-5 cm. Painelusyvyyttä on ensihoitajan itse vaikea arvioida, ja asiaa hankaloittaa vielä se, että paineluun tarvittava voima vaihtelee suuresti potilaan mukaan. Tomlinson ym. (2007) ovat osoittaneet, että vähimmäispainelusyvyyden saavuttamiseksi tarvittava voima vaihtelee potilaskohtaisesti välillä 1055 kg.⁶

Miten CPRmeter2 toimii?

CPRmeter 2 sisältää kaksi upotettua anturia: toinen niistä mittaa painelunopeutta ja toinen voimaa. Kehittynyt mikroprosessori mittaa kumpaakin näistä parametreista yhtäjaksoisesti jokaisella painalluksella, ja erityisalgoritmit muuntavat kerätyt tiedot mielekkääksi informaatioksi.

Kiihtyvyysanturi mittaa rintakehän seinämän liikesyvyyttä ja -nopeutta kullakin painalluksella ja muuntaa sen liike-etäisyydeksi. Voima-anturi puolestaan mittaa elvytyksen aikana käytetyn voiman suuruutta. Sen avulla varmistetaan muun muassa, että rintakehä palautuu täysin painallusten välillä, ts. että elvyttäjä ei nojaa potilaaseen elvytyksen aikana. Koulutettu ensihoitaja pystyy laitteen antaman palautteen avulla antamaan ohjeiden mukaista paineluelvytystä potilaan rintakehän jäykkyydestä riippumatta.

CPRmeter sopii vankan rakenteensa ja erinomaisen luettavuutensa ansiosta erinomaisesti kaoottisiin hätätilanteisiin vaikeissakin olosuhteissa.

Näytön antama palaute

Hyvä painelu-syvyys, vapautus ja nopeus	Paina syvempään	Vapauta painallusten välillä	Painele hitaammin	Käyttämättömyysaika	Painalluslaskuri

Laadunvarmistus
Vaikka äkillisten sydänpysähdysten selviytymisprosentit ovat pysyneet viimeisen 25 vuodan aikana lähes ennallaan, tuoreissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitotuloksia voidaan merkittävästi parantaa, kunterveydenhuollon organisaatioissa sitoudutaan järjestelmälliseen laadunvarmistukseen ja laadun parantamiseen.^7-8

Laerdalin uuden sukupolven Q-CPR-teknologiaa hyödyntävä CPRmeter tallentaa ja dokumentoi elvytyksen tehokkuuden. Mahdollisuus tilanteiden objektiiviseen jälkipuintiin auttaa parantaman tiimin työtä ja vakiinnuttamaan parhaat käytännöt, mikä puolestaan parantaa olennaisesti hoitotuloksia.^7-8

Q-CPR Quick Review
CPRmeter mahdollistaa oman suorituksen välittömän arvioinnin, mikä parantaa koulutettujen ensihoitajien motivaatiota ja luottamusta omiin kykyihinsä. Toiminto auttaa varmistamaan, että annettu elvytys todella oli laadultaan optimaalista, ja tunnistaa mahdolliset parannuskohteet jälkipuintia varten.

Q-CPR Review
Valinnainen Micro SD -kortti voi taltioida kattavat elvytystilastot perusteellista arviointia ja jälkipuintia varten. Pikalataus Q-CPR Review -ohjelmaan mahdollistaa

– graafisen näkymän luomisen elvytystilanteesta jälkipuintia varten
– yksilöllisen elvytysraporttikortin luomisen ja tulostamisen
– tilastojen laatimisen useista elvytystilanteista

Q-CPR Review -ohjelmisto tarjoaa hyvän pohjan onnistuneelle elvytyksen laadunparannusohjelmalle

CPRmeter auttaa elvytystaitojen ylläpidossa 9,10,11

Sekä teho- että peruselvytyskursseilla tarvitaan käytännön demonstraatioita ohjeiden mukaisesta elvytyksestä.¹² Tutkimusten mukaan elvytystaidot heikkenevät nopeasti perinteisten elvytyskoulutusten jälkeen.^13,14,15 Ongelman ratkaisuksi on esitetty kertauskurssien ja käytännön harjoittelun lisäämistä sekä uudelleenpätevöintivälien tihentämistä.¹⁶ Kertauskoulutus on suositusten mukaan tehokkainta, kun se tapahtuu usein ja pieninä annoksina. Harjoitusnuken kanssa käytetty CPRmeter 2 auttaa parantamaan ja ylläpitämään elvytystaitoja suositusten mukaisesti sekä helpottaa taitojen arviointia elvyttäjän uudelleenpätevöinnissä.

CPRmeter ohjaa koulutettua ensihoitajaa antamalla elvytyksen keskeisistä parametreista reaaliaikaista palautetta.

References:

1. Cobb LA, Fahrenbruch CE, Walsh TR, Copass MK, Olsufka M, Breskin M, Hallstrom AP.
Influence of cardiopulmonary resuscitation prior to defibrillation in patients with out-of-hospital ventricular fibrillation. JAMA. 1999; 281: 1182-1188.

2. Wik L, Hansen TB, Fylling F, Steen T, Vaagenes P, Auestad BH, Steen PA. Delaying defibrillation to give basic cardiopulmonary resuscitation to patients with out-of-hospital ventricular fibrillation: a randomized trial. JAMA. 2003; 289: 1389-1395.

3. Vilke GM, Chan TC, Dunford JV, Metz M, Ochs G, Smith A, Fisher R, Poste JC, McCallum-Brown L, Davis DP. The three-phase model of cardiac arrest as applied to ventricular fibrillation in a large, urban emergency medical services system. Resuscitation. 2005; 64: 341-346.

4. AHA guidelines for Cardiopulmonary Resuscitation & and Emergency Cardiovascular Care, Part 4: adult Basic Life Support. Circulation.2005;112(suppl IV).

5. ERC guidelines for Resuscitation 2005. Resuscitation 2005; 67(S1)

6. Tomlinson AE, Nysaether J, Kramer-Johansen J, Steen PA, Dorph E. Compression forcedepth relationship during out-of-hospital cardiopulmonary resuscitation. Resuscitation. 2007; 72: 364-370.

7. Dine CJ, Gersh RE, Leary M, Riegel BJ, Bellini LM, Abella BS. Improving cardiopulmonary resuscitation quality and resuscitation training by combining audiovisual feedback and debriefing. Crit Care Med. 2008; .

8. Edelson DP, Litzinger B, Arora V, Walsh D, Kim S, Lauderdale DS, Vanden Hoek TL, Becker LB, Abella BS. Improving in-hospital cardiac arrest process and outcomes with performance debriefing. Arch Intern Med. 2008; 168: 1063-1069

9. Wik L, Thowsen J, Steen PA. An automated voice advisory manikin system for training in basic life support without an instructor. A novel approach to CPR training. Resuscitation. 2001; 50: 167-172.

10. Wik L, Myklebust H, Auestad BH, Steen PA. Retention of basic life support skills 6 months after training with an automated voice advisory manikin system without instructor involvement. Resuscitation. 2002; 52: 273-279.

11. Data on File, Laerdal Medical AS. 2009

12. Chamberlain DA, Hazinski MF, European Resuscitation Council, American Heart Association, Heart and Stroke Foundation of Canada, Australia and New Zealand Resuscitation Council, Resuscitation Council of Southern Africa, Consejo Latino-Americano de Resuscitacion. Education in resuscitation. Resuscitation. 2003; 59: 11-43.

13. Kaye W, Mancini ME. (1986), ”Retention of cardiopulmonary resuscitation skills by physicians, registered nurses, and the general public”, Critical Care Medicine,14, 620-622.

14. Moser DK, Coleman S. (1992), ”Recommendations for improving cardiopulmonary resuscitation skills retention”, Heart Lung, 21, 372-380

15. Broomfield R. (1996), ”A quasi-experimental research to investigate the retention of basic cardiopulmonary resuscitation skills and knowledge by qualified nurses following a course in professional development”, Journal of Advanced Nursing, 23, 1016-1023.

16. Smith KK, Gilcreast D, Pierce K. (2008) Evaluation of staff ’s retention of ACLS and BLS skills. Resuscitation;78: 59-65.